Toisessa silmässä luki...en muista mitä siinä luki, mutta samalla toisessa silmässä luki jotain ihan päinvastaista, mitään selvää siitä ei saanut kyllä, ehkä olin liian juovuksissa. Yöpöydälläni oli savukeaski ja vesilasi, kuten aina ja olin pukeutunut keltaiseen mekkoon, jaloissani oli sandaalit. "Syytä vain yötä," hän sanoi, tai siltä se ainakin kuulosti, en ollut varma joten en kysynyt mitään, en koskaan, sanat olisivat tuoneet mukanaan vain lisää epäselvyyttä ennestäänkin hämärään tilanteeseen. Miehenä saatoin onnekseni aina piiloutua alkoholistinkaapuuni, a´haistakoon kaikki paska, mikä metrilenkki minä oikein olen teille, jotain ulospuristettua ihmisnöyhtää ajattelin, huoneen tomu leijaili ympärilläni, ajatukseni kurimus

Se oli kevään ensimmäinen päivä.