Jossain tilanteissa pitää osata kohdistaa katse yhteen pisteeseen, täytyy keskittyä yhteen päämäärään, unohtaa kaikki turha roska ympäriltä ja lopettaa säälipalojen aneleminen, muuten ei selviydy siitä tilanteesta, vaan jää sokeana harhailemaan ja hamuilemaan. Samalla on nähtävä laaja-alaisesti ja varottava perspektiiviharhoja, joskus luulee menettäneensä jotain vaikka ei olekkaan. Jos vaikeuksia kertyy ylitsepääsemättömän tuntuinen röykkiö niin jotainhan siellä on oltava takana? Ehkä jossain vaiheessa on opittava lisää itsestään, että selviäisi sen ylitse.
"Joka itseään auttaa sitä jumala auttaa",
Ja niin minä ajattelen nyt.
Noh, elämä ei ole yksi tie...
No comments:
Post a Comment